15.06.2026
Vastuusta vapautuminen
Kesäkuun puolivälin Turun kaupunginvaltuuston esityslista on pitkä, peräti 32 kohtaa. Listalle oli koottu vastuuvapauden myöntäminen lautakunnille ja niiden päätöksiä valmistelleelle viranhaltijoille vuoden 2025 toiminnasta. Aluksi valtuusto valitsi kaudeksi 2026 – 2027 valtuuston puheenjohtajaksi Kaija Hartialan ja varapuheenjohtajiksi Mari Lahden, Niina Ratilaisen, Timo Furuholmin ja Nicke Wulffin.
Vuoden 2025 arviointikertomus synnytti vilkkaan keskustelun. Kertomus perustui lähes 50 haastatteluun. Yleisesti todettiin, että arviointikertomus sisältää runsaasti tietoa. Puutteena on se, että ohjausasiakirjoja on paljon eikä niiden luoma kokonaiskuva ole selkeä. Myös niiden kytkennät erilaisiin suunnitelmiin eivät ole kirkaita. Jatkuva ongelma tuntuu olevan yhteistyö, niin kaupungin sisällä segregaation torjunnassa, kuin suhteessa Varhan toimintaan. Nyt kun tähän on kiinnitetty huomiota, yhteistyön parantamiseen voidaan ryhtyä
Lapset ja nuoret
Erityistä kiitosta sai lasten ja nuorten ongelmien nostaminen etualalle. Tosin todettiin myös, että arjen toimintoihin asti nuorten tukitoimet eivät ulotu. Useassa puheenvuorossa huolestuttiin siitä, että eläkkeelle siirtyjien hiljainen tieto ei siirrykään uusille työntekijöille.
Suurten kaupunkien tunnuslukujen vertailua arvosteltiin. Vasemmiston Sara Koiranen totesi, että pääkaupunkiseudun ongelmat ovat erityisiä. Jos vertailukaupunkeina olisivat Kuopio ja Oulu, veroäyrikin näyttäisi kohtuullisemmalta kuin verrattaessa Vantaaseen ja Espooseen.
Muuten oikeiston ja vasemmiston erityisissä huolissa ei noussut yllätyksiä. Oikealta puolelta salia todettiin, että ”talouden tunnusluvut olivat karmeaa luettavaa.” Vasemmalla taas korostettiin henkilöstön kokemusta ja resurssien tarvetta.
Vihreiden Nina Ratilainen nosti esiin ympäristöä koskevien tavoitteiden tarkentamisen: ”Erakkokuoriainen on uhanalainen laji Turussa. Sitä voi käydä katsomassa Ruissalon tammissa.” Vasemmiston ja Vihreiden arvojen ero tuli näkyviin myös Maaria-Ilmaristen ulkoilureittien keskustelussa (asia 27). Julkisuudessa asiasta on uutisoitu Jäkärlän lähiluontona. Vastakkain olivat kaupungin lähiluonnon ja omakotitonttien puolustajat. Oikeistossa ja keskustassa olisi haluttu lisää omakotitontteja. Nyt niitä on tulossa Liedon kunnan puolelle.
Kaupungintalon korjauksen lisälasku
Varsinaisen pyörityksen keskustelussa aiheutti kaupungintalon korttelin lisämääräraha (asia 24). Siinä vastakkain asettuivat kulttuuriperinnön puolustajat ja talouden vartijat. Lisämäärärahan tarve on 26,15 miljoonaa ja korjauksen kokonaiskustannukset noin 60,65 miljoonaa. Syyllisiä kustannusten nousuun etsittiin pormestareista, valvonnasta vastaavasta jaostosta, tiedonkulusta ja virkamiehistä. Myös selityksiä, joissa syyllisyyttä torjuttiin, kuultiin eri tahoilta. Myös ponsilla yritettiin asiaa korjata tulevaisuudessa. Määräraha kuitenkin myönnettiin.
Vasemmiston Johan Ekman totesi, että ”Historialliset rakennukset kuuluvat myös tuleville sukupolville. Kyse on siitä, millaisen kaupungin haluamme jättää jälkeemme.” Mervi Uusitalo-Heikkinen kävi tutustumassa työmaahan ja totesi, että ”vanhimmat talot ovat 1700-luvulta. Ollaan puun ja kuoren välissä.” Vesa Hanski ehdotti tilihankkeiden asiantuntijaohjetta koskevaa pontta. Joku ehdotti, että valtiolta ja EU:lta tulisi hakea avustusta. Keskustan Lauri Palmunen peräsi tietoa siitä, kuka on vastuussa: ”Tekisi mieli ehdottaa hylättäväksi.” Kokoomuksen Azizi Muhis totesi, että ”kokonaiskuvaa ei ole ollut. Tiedonjako on ollut huonoa.” Häneltäkin tuli ponsiesitys. Vasemmiston Diop Paco ehdotti, että valtuutettujen tulisi myös kuunnellaan toisiaan.
Hyvinvoinnin suunnitelman keinot toimintakulttuuriin
Myös Turun kaupungin hyvinvointisuunnitelma aiheutti muutaman puheenvuoron. Sen parantamiseksi kaivattiin konkreettisia toimia arjen turvallisuuden parantamiseksi. Keinojakin olisi, mutta jos ne eivät juurru toimintakulttuuriin, ne eivät toimi.
Kirjoitti: -JOksa