”Sorron” talon vaiheet

Yhdistyksemme kokouspaikan, Hirvensalon Urheilutalon nurkalta lähtee katu, jonka nimi on Sorronkatu. Se on lyhykäinen omakotitalojen reunustama asuinkatu, jonka toisella reunalla on pieni niitty ja pallokenttä. Sen nimi viittaa kuitenkin hirvensalolaisen työväen yhdistystoiminnan merkittävään historiaan.

Yli 120 vuotta sitten kaikkialla Suomessa perustettiin uusia yhdistyksiä. Hirvensalossa, joka tuolloin oli osa Maarian kuntaa, perustettiin nuorisoseura 1896 ja työväenyhdistys ”Sorto” 1906. Nuorisoseurassa toimivat paikalliset virkamiehet, kuten poliisi, opettajia ja toimittajia sekä isojen maatilojen nuorta väkeä. Nuorisoseura järjesti monenlaisia valistus- ja sivistysrientoja.
Sillä oli jopa torvisoittokunta ja itse toimitettu lehti ”Salotar”. Se järjesti näytelmiä ja iltamia. Nuorisoseuran vanhoja pöytäkirjoja löytyy arkistosta.

Hirvensalon työväenyhdistys Sorron toiminnasta on säilynyt vähemmän arkistotietoja mutta sitä enemmän poliittista toimintaperinnettä. Työväentalo oli Hirvensalon ”Sorron” yhteisvoiman suuri saavutus. Talo valmistui ilmeisesti 1907. Kirjassa ”Elämää Hirvensalossa” eräs haastateltu kertoi talon syntyvaiheista: Hirvensalon Syvälahden maatilan yhdellä torpalla ei ollut sellaista ehtoa, joka olisi kieltänyt sen siirtämisen uudelle omistajalle ilman isännän suostumusta. ”Nämä sitten ostivat sen torpan ja rakensivat tämän Sorron talon.” (Elämää, s. 125.) ”Se oli alun perin ollut tavallinen omakotitalo, mutta kun Lauttarannan työväenyhdistys Sorto osti sen, niin se rakensi juhlasaliosan. —. Sinne sai ottaa muistaakseni sata henkeä, siinä oli näyttämö ja sen alla jonkinlainen pukuhuonekin.” (Elämää s. 126)

Oman talon merkitys työväenjärjestölle korostuu, kun tilannetta vertaa nuorisoseuraan, joka haaveili omasta talosta kymmeniä vuosia ja turhaan. ”Sorron” talossa pidettiin yllä työväenaatetta ja uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Sen yhteydessä toimi myös urheiluseura Sorron Veikot, jonka työtä jatkoi myöhemmin urheiluseura Hirvensalon Heitto. Uusi Aura -lehti siteerasi työväenyhdistyksen toimintakertomusta vuodelta 1910: ”Oma tupa onkin ollut suurin valokohta, kokoontumispaikka, jossa ei porvarillisen yhteiskunnan käärmeet ole voineet riistettäviään häiritä.” Uusi Aura -lehti käytti vanhaa toimintakertomusta todisteena vastakkainasettelusta kansalaissodan tunnelmissa kesäkuussa 1918. Kuitenkin ennen kuin nuorisoseuran ja työväenyhdistyksen johtomiesten välit kylmenivät, järjestöt tekivät yhteistyötä. Esimerkiksi nuorisoseura järjesti säännöllisesti iltamia Sorron talolla. Pyydettiinpä joskus apua näytelmän lavasteiden hankinnassa.

Hyvä esimerkki nuorisoseuran torvisoittokunnan iltamien ohjelmasta ovat iltamat joulukuussa 1912. Iltamiin haettiin ja saatiin lupa Maarian nimismieheltä. Tilaisuuden tuotoilla oli tarkoitus lyhentää torvien hankinnasta syntynyttä velkaa. Ohjelma oli monipuolinen: soittoa, kertomus, runo, pilapuhe, kuplettilaulua, näytelmäkappale Anna-Liisa, kuvaelma Renaldo Renaline ja tanssia.

Kieltolain aikaan Hirvensalon kautta kulki salakuljetettua viinaa eikä sen käyttökään noudattanut kieltolain laatijoiden tavoitteita. Myös Sorron talolla järjestetyihin iltamiin saattoi ilmestyä juoppoja ja joskus tarvittiin poliiseja. Näitä uutisoitiin varoittavina esimerkkeinä paikallisissa lehdissä. Uusi Aura raportoi, että Liedon käräjillä 1923 sakkoja sai yleisön seassa puukon kanssa humalassa heilunut mies. Vakka-Suomi kirjoitti lokakuussa 1922 isommista juhlista. Sorron talolle oli pitänyt kutsua apua Turun poliisilaitokselta, kun 30 humalaista miestä piti tanssiaisia ja ”taisipa jokunen naisistakin olla hiprakassa”. Kuusi pahimmin humaltunutta räyhääjää vietiin Turkuun pahnoille rauhoittumaan.

Työläisten rakentama Sorron talo kelpasi myös monenlaisen virallisen toiminnan tapahtumapaikaksi. Maarian kunta ja seurakunta järjestivät siellä virallisia tilaisuuksia ja jopa suojeluskunta piti kokouksen.

Työväenyhdistys Hirvensalon Sorron toiminta kiellettiin 1924 ja huhtikuussa 1926 sitä syytettiin kuulumisesta Suomen sosialistiseen työväenpuolueeseen ja se lakkautettiin. Työväen toiminta kanavoitui sen jälkeen osittain Urheiluseura Heiton kautta, jota myös viranomaiset pitivät silmällä ja joka lakkautettiin 1931. Heitto perustettiin sitten uudelleen sotien jälkeen vuonna 1944 (samalla talolla).

Hirvensalolaisten toiminta Sorron talolla jatkui omistuksen muutoksista huolimatta. Kun Työväenyhdistys Sorto lakkautettiin, talo siirrettiin Kuljetustyöläisten liiton osastolle n:o 20, mutta sekin lakkautettiin 1931. Sen pesän selvitysmiehet myivät talon ja tontin vuokraoikeuden kolmen miehen perustamalla osakeyhtiö HeSaLalle. He halusivat ”järjestää tansseja ja muuta” Hirvensalossa. Pian he huomasivat, että yhtiö ei ollut kuitenkaan sopiva taho tällaisen toiminnan järjestämiseen. Yhtiö myikin talon vuonna 1934 Hirvensalon nuorisoseuralle, joka oli suunnitellut oman talon hankkimista jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nuorisoseura oli säästänyt rahaa taloa varten ja se otti lisäksi lainaa. Talon saaminen piristikin nuorisoseuran toimintaa. (Elämää s. 122)

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksen ehtojen mukaan talo piti palauttaa lakkautetulle työväenjärjestölle. Oikeudessa selvitettiin, kenelle Sorron talo tulisi palauttaa. Halukkaiksi omistajiksi ilmoittautuivat sosiaalidemokraattien perustama uusi Hirvensalon työväenyhdistys Sorto, Turun Kuljetustyöläisten Liiton osasto sekä SKDL:n Hirvensalon yhdistys. Lisäksi Hirvensalon nuorisoseura luonnollisesti vastusti omistuksen siirtämistä siltä pois. Oikeus katsoi kuitenkin, että SKDL:n Hirvensalon yhdistys jatkoi Työväenyhdistys Sorron toimintaa ja talo tuli lunastaa ja sen jälkeen palauttaa sille. (Kansan arkisto.)

Talon tultua SKDL:n yhdistyksen haltuun työväenjärjestöjen toiminta helpottui. Talosta tuli tärkeä tukikohta mm. Hirvensalon Heiton voimistelijoille, opintokerhoille, näytelmäkerhoille ja monille muille ryhmille. Varoja hankittiin iltamilla ja arpajaisilla. Sorron talon tulipalo marraskuun lopulla 1951 oli siksi suuri järkytys. Palon syytä ei saatu lopullisesti selvitettyä mutta se oli ilmeisesti saanut alkunsa näyttelijöiden pukuhuoneesta näyttämön alaosasta nuorisoseuran 50-vuotisjuhlien jälkeen.

Talon tuhoutuminen heikensi urheilun ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia Hirvensalossa. Järjestöt rakensivat kuitenkin Peurankallion tanssilavan, jonka pyörittäminen toi järjestöille varoja 1970 luvun lopulle asti.

SKDL:n yhdistys ja Hirvensalon Heitto alkoivat 1960-luvulla puuhata Hirvensaloon urheilutaloa. Asiaa eteenpäin viemään perustettiin yhdistys ”Hirvensalon Urheilun ja Kulttuurin ystävät”, jonka hallintaan siirtyi SKDL:n yhdistyksen aikaisemmin varaama tontti. Nykyinen urheilutalo valmistui tälle tontille 1965. (Elämää s. 126)

Kirjoittaja: Jukka Oksa

Käytetyt lähteet