Kun rakennetaan haja-asutusalueelle, jokainen joutuu rakentamaan itse kaivonsa ja järjestämään jätevesien käsittelyn. Kun asutus tihenee, on järkevää ja edullista järjestää nämä yhdessä. Normaalisti näistä huolehtii kunta, joka rakentaa vesijohdot ja viemäriputket katuverkon yhteyteen. Tästä on annettu määräyksiä vesihuoltolaissa, jonka toteuttamista valvoo ELY-keskus.
Turun kaupunki on joutunut erityiseen tilanteeseen, kun sen päätökset vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta eivät ulotukaan kaupungin reunalla oleville alueille, vaikka ELY-keskuksen tulkinnan mukaan näin pitäisi olla. ELY-keskuksen mielestä asutus esimerkiksi Hirvensalon eteläosissa, Satavassa ja Kakskerrassa, on muuttunut ja muuttumassa taajamaluonteiseksi, mistä seuraa, että kunnan pitäisi huolehtia veden ja viemärien järjestämisestä. Sama tilanne on myös Turun pohjoisilla reunoilla Paimalan, Auvainen-Tekkalan sekä Viikkala-Joenperän alueilla.
ELY-keskus valvoo, Turku valittaa
Turun kaupungin ja ELY-keskuksen kesken käytiin vuonna 2018 neuvotteluja. Seuraavana vuonna ELY-keskus teki päätöksen, että kyseiset alueet pitää ottaa vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston ja jätevesiviemäriverkoston piiriin. Määräystä tehostettiin uhkasakolla, joka oli Kakskerta-Satavan osalta 700 000 euroa ja Hirvensalon osalta 1 000 000 euroa.
Turun kaupunki on valittanut määräyksestä, ensin hallinto-oikeudelle ja sitten korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Kumpikin oikeusaste, viimeksi korkein hallinto-oikeus keväällä 2023, hylkäsi kaupungin valituksen. Tästä seuraa, että kaupungin on järjestettävä alueiden viemäröinti ja vesihuolto. Osassa Hirvensaloa on kaupungin viemärit, mutta Kakskerrassa ja Satavassa asia on hoidettu omin voimin, joko kiinteistökohtaisesti tai liittymällä uuteen vesiosuuskuntaan, mikä ei sekään ollut halpaa.
Mikä on tilanne nyt?
Osalle kiinteistöistä tulee Turun kaupungin vesi ja jätevesi on hoidettu joko vesiosuuskunnan kautta tai kiinteistökohtaisilla ratkaisuilla. Osalla jätevedet on hoidettu kiinteistökohtaisesti ja osalla talousvesi tulee omasta kaivosta. Ongelma on, että ajoittain veden saanti on riittämätöntä.

Mikä on liittymismaksu?
Hirvensalossa Turun omistaman yhtiön liittymismaksut ovat olleet noin 2500 euroa, mikä sisältää laitteet. Lisäksi tulevat työkustannukset.
Satavassa ja Kakskerrassa Vesiosuuskunnan alueella liittymismaksu on noin 8500 euroa. Hintaan vaikuttaa sekä laitteet, että työkustannukset liityntäpisteestä kiinteistölle. Pientaloyhdistyksen keskusteluissa kokonaiskustannukseksi on mainittu noin 30.000 euroa per kiinteistö. Sekin voi ylittyä, jos maasto on vaikea tai liittyminen edellyttää vedenalaista liityntää. Turun Sanomissa haastateltu vertasi kustannuksia mukavan perheauton hintaan.
Vesihuoltolain mukaiset maksut
Vesihuoltolaki mainitsee käyttömaksujen lisäksi liittymismaksun, perusmaksun ja palveluja koskevat maksut. Jos on tarvetta kustannusten oikealle kohdentamiselle, maksut voivat olla eri alueilla erilaisia. Liittymismaksun suuruus voi riippua kiinteistön käyttötarkoituksesta. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Lisäksi vesihuoltolaitos voi periä maksua myös huleveden viemäröinnistä.
Kun Turun kaupunki tekee päätöstä saarten asukkaiden maksuista, on otettava huomioon, että monet ovat asuneet alueella vuosikymmeniä. Maksujen on oltava samaa suuruusluokkaa kuin kaupungin muilla alueilla.
Useimmat kiinteistönomistajat ovatkin jo aikoja sitten hoitaneet vesi- ja viemärihuollon vaatimusten mukaiseen kuntoon. Tällöin olisi kohtuullista, että liittymisvelvollisuus astuu voimaan vasta sitten kun entisen laitteiston elinkaari tulee täyteen. Tällöinkin kustannusten pitää olla kohtuullisia ja vertailukelpoisia kaupungin muiden alueiden kanssa.
Kirjoittaja: Maria Sund