Turun kaupungilla on taas ongelmia omien kaupunginosiensa tasaveroisessa kohtelussa. Julkisuudessa on palautettu mieliin muinaisten kuntaliitosten yhteydessä tehtyjä lupauksia ja kaivattu nykyhetkessä kuntalaisten tasaveroisempaa palvelujen rakentamista. Pohjoisessa, Paattisissa on väännetty paikallisen kokoontumispaikan säilymisen ja käyttämisen puolesta. Asukkaiden vastarinta pakotti virkamiehet perääntymään Paattisten monitoimitalon purkusuunnitelmista.
Turun eteläisillä alueilla kytee myös ongelmia. Maantiet eivät ole tyydyttävässä kunnossa. Kaavoituksessa esiin putkahtelee yksittäisten rakentajien suunnitelmia, joita muut saattavat vastustaa. Viime aikoina on keskusteltu viemärin järjestämisen sekavasta tilanteesta. Kaupungin viemäreitä ei ole rakennettu Kakskertaan ja Satavaan saakka. Siellä monet ovat hankkineet kiinteistöjen omia puhdistussysteemejä. Osa asukkaista perusti osuuskunnan, joka rakensi paineviemärin. Muutama vuosi sitten ELY-keskus teki päätöksen, että alueelle pitäisi rakentaa kunnallinen vesihuolto, koska alueen asutus on muuttumassa taajamaluonteiseksi. Turun kaupunki vastusti tätä ELY-keskuksen ratkaisua, mutta kaupungin valitus hylättiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa (Turun Sanomat 11.11.2022). Tämä merkitsee, että kaupungin on järjestettävä viemärit tavalla tai toisella. Asukkaat ovat nyt huolissaan siitä millaiseksi jätehuoltoon liittymisen kustannukset muodostuvat.
Myös Turun etelästä löytyy kuntaliitosten jälkiä. Kakskerran historiasta löytyy jopa pakkoliitos Turun kaupunkiin. Naapurisaari Hirvensalo oli liitetty Turkuun jo vuonna 1944. Maarian kunta liittyi Turkuun vapaaehtoisesti vuonna 1967 mutta silloinkaan Kakskerta ei ollut halukas liitokseen. Turku halusi lisää maata ja valtioneuvosto toteutti liitoksen vuonna 1968 vastoin Kakskerran päättäjien enemmistön tahtoa.
Aikoinaan kuntaliitoksia perusteltiin sillä, että Turku voisi paremmin turvata kunnallistekniikan rakentamisen. Toinen perustelu oli alueen sosiaali-, koulutus- ja terveydenhoidon palvelujen järjestäminen. Taustalla oli myös usko siihen, että Turku kasvaa ja sen uusille asukkaille tarvitaan lisää maata. Suunnitelmat Turun kasvusta olivat ylimitoitettuja. Reuna-alueiden asukkaiden tavoitteet ovat vuosikymmenten kuluessa sulaneet osaksi Turun kaupunginosien yleistä toiveiden virtaa. Kunnallispoliitikot ovat joutuneet tyytymään omien puolueittensa tekemiin kompromisseihin. Turun johtajat haaveilevat jo uusista tavoitteista, mutta reuna-alueiden kehittäminen ei taida niiden joukkoon mahtua. Omakotialueet kaupungin reunoilla saavat tulle toimeen omillaan, autoillaan ja tietotekniikalla.
Eduskuntavaalit 2023
Eduskuntavaalien tulokset kertovat siitä, millaisilla poliittisilla voimilla on tällä hetkellä reuna-alueiden asukkaiden kannatus. Tässä tarkoituksessa ryhdyin katsomaan Meri-Turun vaalitulosta.
Kakskerta, Satava ja osa Hirvensaloa kuuluvat äänestysalueeseen ”Saaret, eteläinen” ja Hirvensalon valtaosa alueeseen ”Saaret Pohjoinen”. Otin mukaan myös ”Pihlajaniemen – Puistomäen” äänestysalueen, johon kuuluu Majakkarannan kerrostaloja ja Vähä-Heikkilän eteläpuolen omakotitaloja. Hain vertailukohtaa edellisistä eduskuntavaaleista 2019. Tein vertailuja Vähä-Heikkilän, Syvälahden monitoimitalon ja Haarlan yhteenlaskettuihin tuloksiin. Vaikka äänestysalueiden nimet ovat erilaiset, uskon että puolueiden kannatuslukujen muutoksia voi mielekkäästi vertailla.
Puolueiden kannatuksen lisäksi hain alueellisia erikoispiirteitä. Joissakin tapauksissa puolueiden kärkiehdokkaiden sijasta ääniä ovat saaneet paikalliset ääniharavat, kuten Hirvensalon koulun apulaisrehtori ja Kakskerrassa asuva lääkäri. Myös vasemmiston ja vihreiden ympäristöaktiiveille tuli alueelta erityistä kannatusta. Jotkut voivat ehkä aistia myös puolueiden turkulaisten ehdokkaiden kannatuksesta poikkeavia vastareaktioita. Monen puolueen kohdalla äänestettiin mieluummin maskulaisia, naantalilaisia tai paraislaisia.
Puolueiden äänet Meri-Turussa
Tällä alueella annettiin 2023 yhteensä noin 9100 ääntä ja äänestysprosentti oli korkea (80,4%). Vauras ja keskiluokkainen omakotiväki kannattaa eniten kokoomusta, mutta yli kymmenen prosentin kannatusta löytyy myös sosiaalidemokraateille, perussuomalaisille ja vasemmistoliitolle. Myös vihreillä, RKP:llä ja keskustalla on omat tukijoukkonsa.
Kokoomuksen kannatus (37,4%) oli noussut verrattuna vuoden 2019 eduskuntavaaleihin (32,3%). Kokoomuksen äänet menivät puolueen varsinaissuomalaisille kärkiehdokkaille. Joukossa ei erottunut alueellista suosikkia. Erikoisempia ääniosuuksia saivat Saara-Sofia Sirén ja Pauli Aalto-Setälä, jotka eivät kumpikaan olleet turkulaisia kärkinimiä.
Sosiaalidemokraattien kannatus (14,8%) oli lähes ennallaan verrattuna vuoteen 2019 (14,4%). Heidän äänensä jakaantuivat samalla tavalla kuin Turussa yleisemmin. Poikkeus oli Hirvensalon koulun apulaisrehtori Leif Grönroos, joka sai paljon alueellisia ääniä.
Perussuomalaisten kannatus (13,7%) verrattuna vuoden 2019 vaaleihin (14,7%) oli hieman laskenut. Heillä ei ollut alueellista ääniharavaa, vaan perussuomalaiset äänet jakautuivat perussuomalaisten kellokkaille samassa suhteessa kuin muuallakin Turussa.
Vasemmistoliiton ääniosuus (11,1%) laski hieman edellisistä eduskuntavaaleista (11,5%). Vasemmiston sisällä ei ollut alueellista ääniharavaa vaan eniten ääniä meni samoille suosikeille kuin muuallakin. Eniten ääniä saivat turkulaiset Li Andersson, Timo Furuholm, Johannes Yrttiaho sekä ympäristöaktivisti Lotta Laaksonen Paraisista.
Vihreiden kannatus (8,3%) oli sekin oli vähentynyt edellisistä vaaleista (10,9%). Vihreiden ääniä alueelta sai kakskertalainen lääkäri Ulriika Sundell, naantalilainen luonnonsuojelija Saija Porramo sekä maskulainen kunnallispoliitikko ja yrittäjä Rami Käkönen. Viimeksi mainittu tunnustautuu maanpuolustusaktiiviksi ja ns. talousvihreäksi.
Myös Ruotsalaisen kansanpuolueen kannatus (5,6%) oli hieman laskenut (6,8%). Ääniä meni normaalia enemmän paraislaisille Jan Eriksonille ja Gunilla Granbergille sekä turkulaiselle Kjell Wennströmille. He kaikki nostivat esille saaristolaisuutta.
Keskustan kannatus oli edelleen vähäistä (3,4%) ja sekin oli vuodesta 2019 vähentynyt (4,9%). Alueelta sai erityistä kannatusta mynämäkeläinen Ilkka Pilpola, joka arvosteli EU:n energialuokituksesta omakotitaloille tulevia ”pakkoremontteja”.
Muiden puolueiden ja vaalilistojen äänisaaliit olivat pienempiä. Alueellisia äänikasautumia ei näy paljon, poikkeuksena kristillisdemokraattien Katriina Hiippavuori. Hän sai yli sata ääntä. Hän on kokoomuksesta pois siirtynyt Maskun kunnanvaltuutettu ja Sari Essayah’n eduskunta-avustaja. Häntä voi pitää Varsinais-Suomen Kristillisdemokraattien kärkiehdokkaana, koska hän keräsi puolueensa suurimman äänimäärän.
Kirjoittaja: Jukka Oksa